Museo Pohjanmaa

KWH-yritysmuseo

KWH9525
KWH9495
KWH9504
KWH9508
KWH9525
KWH9495
KWH9504
KWH9508
Tiesitkö, että...
Wiik & Höglund valmisti ensimmäisenä Suomessa styroksia 1960-luvulla.

KWH oli ensimmäisiä yrityksiä, jotka toivat muovin Suomeen 1950-luvulla. Museossa esitellään tuotekehityksen kulkua ja samalla kerrotaan eräänlainen eloonjäämistarina. Kiehtovat valokuvat ja monenlaiset tuotteet ja esineet valaisevat, miten yrityksen on elettävä ajan hengessä ja kehityttävä pysyäkseen kelkassa mukana.

KWH sai alkunsa vuonna 1929, kun Emil Höglund ja Edvin Wiik aloittivat yhdessä puutavarayrityksen. He tekivät kauppaa pyöreällä puutavaralla: kaivospölkyillä ja paperipuulla. Yritys kasvoi, ja vuonna 1939 Wiik & Höglund oli Suomen suurin pyöreän puutavaran vientiyritys. Tärkein ja tulevaisuuden kannalta ratkaiseva investointi tehtiin vuonna 1951 yrityksen siirtyessä muovialalle. Yritys kehitti jatkuvasti yhä suurempia muoviputkia, minkä vuoksi se sai kansainvälistä mainetta isojen putkien asiantuntijana. Muoviputkien lisäksi yritys valmisti lattialaattoja, styroksia ja foliokalvoja.

Emil Höglund kiinnostui myös turkistarhauksesta ja perusti 1930-luvulla pienen minkkitarhan. Oy Keppo Ab:n johdolla tarhayritys kasvoi maailman suurimmaksi minkki- ja kettutarhaksi. Rehunmyynti turkistarhoille täydensi toimintaa 1980-luvulla, ja turkiksia tuotettiin vuoteen 1992 saakka. Yritys laajentui myös muille aloille, esim. Oravaisten Verkatehdas Oy sekä hiomatarviketehdas Mirka. Vuonna 1984 Keppo osti kaikki Wiik & Höglundin osakkeet, ja KWH-konserni syntyi.

Museo tarjoaa katsauksen yritysmaailman toimintaan ja siihen, miten KWH on hylännyt kannattamattomat alat ja kokeillut uusia. Nykyään konserniin kuuluu putkistoja valmistava KWH Pipe, hiomatarvikkeita valmistava KWH Mirka, ahtaus- ja varastotoimintaan keskittyvä KWH Logistic sekä muovisia pakkaustarvikkeita ja vesilukkoja valmistava KWH Invest.

Museoon on koottu kertomuksia ja tuotteita näiltä hyvin erilaisilta ammattialoilta. Museon helmistä voidaan mainita mustavalkolaikukas ns. jaguaariminkistä valmistettu turkistakki. Muotitalo Christian Dior synnytti aikanaan sensaation, kun se valmisti Sophia Lorenille turkisvaatteen tämänkaltaisesta minkkityypistä. Näyttelytiloissa on kaikkea sadevaatteista ja toimistotarvikkeista huonekaluihin ja suuriin muoviputkiin. Kattavassa valokuvanäyttelyssä on kuvia tukinuitosta, turkistarhauksesta, maailman suurimpia muoviputkia esittelevistä messuista ja ahtaajien työskentelystä satamassa.

Museorakennus rakennettiin 1920-luvulla alun perin Kepon tilan työläisten asunnoiksi. Kepon tila oli harvoja herraskartanoja Pohjanmaalla. Vuosina 1930-1942 asuntoja käytettiin Kristillisen kansanopiston oppilasasuntolana. Kristillinen kansanopisto omisti tuolloin Kepon tilan. 1950-luvulla Emil Höglund ja Karl-Johan Tidström ostivat Kepon tilan, ja uuden minkkitarhan työntekijät saivat asunnot käyttöönsä.