Museo Pohjanmaa

Bergön kotiseutumuseo

MG4613
berg4518
berg4599
berghembygdsmuseum4570
MG4613
berg4518
berg4599
berghembygdsmuseum4570
Tiesitkö, että...
Kiertävä hammaslääkäri vieraili Bergössä 1-2 kertaa vuodessa, kunnes saarelle saatiin 1950-luvulla ensimmäinen hammaslääkärituoli. Se on nykyään esillä torpassa.

Bergön saaristolaisyhteisö sijaitsee lyhyen lauttamatkan päässä mantereesta, ja sen monipuolinen museo kertoo saaren aiemmista asukkaista ja vanhasta elämänmenosta. Vierailija saa tuntumaa entisaikojen saaristolaiselämään tavallisten ja epätavallisten jokapäiväisten esineiden, eksoottisten purkkien ja pullojen, itse valmistettujen moottorikelkkojen ja jalkineiden, sekä maatalouskoneiden ja kalastusvälineiden avulla. Täällä on monia ainutlaatuisia, niin uusia kuin vanhojakin kiinnostavia esineitä.

Kotiseutumuseo on alun perin ollut vuonna 1856 rakennettu lukkarila. Sen lisäksi pihapiirissä on myös tilan alkuperäisiin rakennuksiin kuulunut aitta. Pihaan on myöhemmin siirretty vanhoja rakennuksia, muun muassa 1850-luvun kalatorppa ja perinteinen olki- ja ruokokattoinen hirsilato. Saaristolaiselämään kuului olennaisesti myös pienviljely sikoineen, kanoineen, lampaineen ja hevosineen.

Lukkarila rakennettiin tilan ensimmäiselle lukkarille Johan Erik Munckille. Hänen seuraajakseen tuli v. 1866 Benjamin Molander, jonka tytär Maria, myös Mari-tädiksi kutsuttu, ryhtyi hoitamaan tilaa 1900-luvun alussa. Maria Molander kouluttautui kätilöksi Helsingissä ja palasi sen jälkeen Bergöön. Vanhoilla päivillään vuonna 1942 hän lahjoitti tilan muinaismuistoyhdistykselle, joka perustettiin varta vasten lahjoituksen vastaanottamista varten. Kokoelmissa on jonkin verran Marian omaisuutta, esimerkiksi kätilönlaukku, hylkeennahkakengät, joita hän käytti vain juhlatilaisuuksissa, sekä siro pieni maustekaappi, joka edelleen tuoksuu kanelilta.

Koska Bergö on saaristolaiskylä, meren läheisyys ja sen aarteet näkyvät museossa. Täältä löydät suurimman osan saaristolaiskodissa tarvittavista tavaroista: luotipyssyn, hyljeverkon, hylkeennahkakengät, hylkeennahkasäkin, 1800-luvun merimiessäkin, luistimet, luotsilipun, luotsilaukun, kiikarit ja vieläpä hylkeennahalla päällystetyn Amerikankirstun. Eräs museon helmistä on vanha puinen tikkukompassi, joita lienee Suomessa vain 2-3 kappaletta. Meren vaaroista todistavat lähistön hylyistä pelastetut esineet, esim. sumutorvi ja pelastusliivit vuonna 1913 uponneesta Westkusten-matkustaja-aluksesta.

Toinen museon helmistä on erilaisten päähineiden kokoelma, joka sisältää silinterihattuja sekä naisten, kansakoulunopettajan, pastorin, poliisin, luotsin ja suojeluskunnan päähineitä. Vaatepuolella voi myös tutustua Bergön kansallispukuun sekä majakanvartijan, luotsin ja poliisin virkapukuihin. Kokoelman harvinaisuus on Leander Westin jääkäripataljoonan univormu. Bergöstä matkusti kolme miestä Saksaan jääkärikoulutukseen ensimmäisen maailmansodan aikana.

Museon vanhimmista esineistä voidaan mainita vuoden 1691 höylä, ja mielenkiintoisimpiin esineisiin kuuluu nerokkaasti suunniteltu kotitekoinen hiirenloukku. Monet esineet kertovat Suomen historiasta, kuten Venäjän vallan aikaiset kahvikupit ja Venäjän keisarinnan muotokuva, jollainen piti mielellään löytyä jokaisesta sen ajan kodista.

Yhdessä ulkorakennuksessa on moottorikelkan edeltäjä, jonka Lennart Back rakennutti sodan aikana. Hän oli nähnyt venäläisten ajavan Laatokalla samankaltaisilla kummajaisilla, ja hän pyysi maalahtelaista seppää rakentamaan itselleen moottoroidun kelkan. Pian muutkin bergöläiset seurasivat esimerkkiä, ja vielä 1970-luvulla saarelaiset ajelivat näillä kotitekoisilla moottorikelkoillaan.

Maailmanperintöpäivä 5. kesäkuuta tai Saaristomarkkinat syyskuun lopussa tarjoavat oivan tilaisuuden vierailla museolla sen avointen ovien aikana.