Museo Pohjanmaa

Alavetelin kotiseututalo ja -museo

nedervetil0163
nedervetil0126
nedervetil0133
nedervetil0183
nedervetil0163
nedervetil0126
nedervetil0133
nedervetil0183
Tiesitkö, että...
Museossa on puinen maapallo 1860-luvulta. Se on kuulunut kiertokoulun opettaja Ehnqvistille.

Kotiseututalo on Alavetelin vanhimpia rakennuksia. Siellä voi tutustua entisajan elämään ja tervanpolttoon, jolla on tärkeä sijansa seudun historiassa. Pihapiirissä on myös ulkorakennuksia monine mielenkiintoisine esineineen; muun muassa luhtiaitta ajanmukaisesti sisustettuine piian- ja renginhuoneineen.

Alavetelin kotiseututalo oli alkujaan Vikmanin tilan päärakennus, rakennettu v. 1815 Viitavedellä. Komeaa sivukamarillista päärakennusta uhkasi purkaminen ennen kuin se siirrettiin nykyiselle paikalleen 1980-luvulla. Sivukamari tavallisen parituvan päätykamarin sijaan on melko harvinainen ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kotiseutumuseon alueelle on vähä vähältä siirretty paja, vilja-aitta, luhtirakennus, Martta-talo ja savusauna. Uudessa varastorakennuksessa on näytteillä monia jännittäviä esineitä ja koneita, esim. 1920-luvun telaketjuinen traktori.

Tervanpoltto on ollut aikojen saatossa tärkeä elinkeino tällä alueella. Sen kulta-aika osui 1600–1700-luvuille, jolloin lähialueen metsissä oli satoja tervahautoja. Terva oli aikoinaan seudulle tärkeä vientituote, ja nykyään vanhoja tervaperinteitä muistellaan kuvin ja sanoin sekä tervanpolttonäytöksin.

Tervanpolttoviikkoa vietetään joka kymmenes vuosi, ja silloin yleisölle esitellään tervanpolttoa aidossa tervahaudassa. Niin sanottuja tervaspuita pitää kolota ja pihkaannuttaa monen vuoden ajan ennen kuin puu on valmista tervanpolttoon. Tervanpolttoviikko järjestetään seuraavan kerran vuonna 2019.

Museon kokoelmiin kuuluu mielenkiintoinen tuohikanootti. Se on valmistettu saman mallin mukaan kuin Anders Chydeniukselle, Alavetelin kappalaiselle, silmälääkärille ja valtiopäivämiehelle 1700-luvun puolivälissä kuulunut kanootti. Chydenius oli aikanaan Suomen huomattavimpia poliitikkoja, ja hänet tunnettiin liberaaleista ajatuksistaan ja terävästä kielestään.

Käyttöesineet, maatalousvälineet ja pärehöylä heijastavat museossa entisaikojen tyypillisiä miesten töitä. Naisten elinpiiriä kuvaavat neulomakone, kangaspuut ja maidonkäsittelyvälineet.

Kotiseututalolla järjestetään myös kotiseutujuhlia, teatteriesityksiä ja viisuiltoja. Alaveteli-viikolla heinäkuussa talolla pidetään vanhanajan markkinat. Kotiseutuyhdistys julkaisee jouluksi ”Åågliide”-lehteä, joka kertoo seudusta ja sen kylistä.