Museo Pohjanmaa

Tottesundin kartano

tottesund5907
tottesund5933
tottesund5942
tottesund5961
tottesund5907
tottesund5933
tottesund5942
tottesund5961
Tiesitkö, että...
Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius ja Aino Järnfelt vihittiin Tottesundin suuressa salissa.

Tottesundin kartano on Pohjanmaan harvoja kartanoita. Kartano on vuosisatojen kuluessa palvellut muun muassa everstin asuinpaikkana, ja nykyään se on komea muistomerkki menneistä ajoista. Koe kartanoelämän hohtoa suuressa ja tilavassa päärakennuksessa tai puutarhan loistossa.

Koivukuja johdattelee vieraan komean kaksikerroksisen puisen herraskartanon luo. Kartanoa ympäröi suuri puutarha ja puisto, joka jatkuu nykyiseen metsään. Aiemmin puistosta saattoi nähdä merelle. Täällä moni herrasväki on viettänyt päiviään.

Pohjanmaan jalkaväkirykmentin silloinen eversti Gustaf von Numers (myöhemmin kenraalimajuri) rakennutti nykyisen Tottesundin kartanon vuonna 1800. Kartano oli komea koti, ja joka huoneessa oli muurattu kakluuni. Kenraali oli sekä sotilas että maanviljelijä, ja hän perusti tilalle puiston, puutarhan ja ryytimaan.

Kartanon historia ulottuu kuitenkin 1660-luvulle, jolloin kreivi Claes Tott perusti Maksamaalle säteriratsutilan. Kartano koki käännekohdan vuonna 1733, kun siitä tuli Pohjanmaan rykmentin everstin asuinpaikka. Ensimmäiselle everstille, Gustaf Creutzille, rakennettiin uusi asunto vuosina 1738-1740. Talo oli kuitenkin vetoisa ja kylmä, ja sitä käytettiin myöhemmin vain siipirakennuksena nykyisen päärakennuksen valmistuttua vuonna 1800. 1700-luvun kartanosta on jäljellä kellarin harmaakiviseinät ja tiiliholvit.

Kartano kunnostettiin 1990-luvulla. Kakluunit ja tyylikkäät tapetit luovat aitoa herraskartanon tuntua. Ensimmäisen kerroksen suuren Gladhammar-Wästrum -salin seinällä riippuvat kartanon suurmiesten muotokuvat, jotka luovat valvovan katseen salin tapahtumiin. Aatelissukujen vaakunat koristavat seiniä ja muistuttavat samalla vierailijaa kartanon monista isännistä tai heidän voudeistaan, jotka asuivat ja viljelivät maata Tottesundissa. Herraskartano edusti talonpojille saavuttamatonta unelmaa: elämää, josta ei puuttunut ruokaa eikä muuta tarvittavaa, sekä vapautta, jota oli vaikea käsittää.

Yläkerrassa on Tottesundin kartanon ja sen lähiympäristön pienoismalli. Yksityiskohtaisessa pienoismallissa on kartano, piharakennuksia ja mylly, joka on joskus sijainnut tilalla. Kartanon vintillä kolmannessa kerroksessa on sisustettu kamari, jossa kartanon kummituksen, Valkoisen Rouvan kerrotaan jatkavan levotonta vaellustaan. Maksamaan kunta osti kartanon vuonna 1947, ja sitä käytetään vielä tänäänkin kunnan työpaikkana. Juhlasalia voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.