Museo Pohjanmaa

Korsnäsin pappilamuseo

korsnsprstgrdsmuseum2052
korsnsprstgrdsmuseum2
korsnsprstgrdsmuseum2071
korsnsprstgrdsmuseum2104
korsnsprstgrdsmuseum2052
korsnsprstgrdsmuseum2
korsnsprstgrdsmuseum2071
korsnsprstgrdsmuseum2104
Tiesitkö, että...
Ullakolla on koulumuseo, joka valottaa kirkkoherra Sigurd Öhrbergin 1930-luvulla harjoittamaa keskikouluopetusta.

1830-luvulta peräisin oleva pappila on säilynyt sellaisena kuin se oli 1900-luvun alussa. Tyylikkäät huoneet on sisustettu ajalle ja pappiloille tyypillisin huonekaluin, ja puutarha luo puistomaista tunnelmaa.

Kävijä pääsee pappilamuseossa näkemään, miten pohjalainen pappisperhe asui ja eli 1800-luvun lopulla. Pappilamuseo on toinen kahdesta tämäntyyppisestä erikoismuseosta Suomessa. Sisustus kuvaa senaikaista pappiskotia alkuperäisine, 1890-luvun kakluuneineen. Seinät on tapetoitu vanhojen Korsnäsin kuvioiden mukaan painetuilla uusilla tapeteilla.

Pappila rakennettiin v. 1831–32 samaan aikaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Korsnäsin kirkon kanssa. Pappila toimi kirkkoherran asuntona aina vuoteen 1967. Se rakennettiin ns. kartanomallin mukaan eli siinä oli iso sali ja pitkänomainen eteinen keskellä, kaksi kamaria yhdessä päädyssä sekä kamari ja keittiö toisessa. Pappilaa laajennettiin ja pidennettiin 1890-luvulla yhdellätoista metrillä, ja siihen tehtiin uusi pääsisäänkäynti. Vanhan osan huonekorkeutta lisättiin siten, että kaikista huoneista saatiin 3,5 m korkeita.

Pappilat olivat ennen vanhaan eräänlaisia epävirallisia kestikievareita, joissa sivistyneistöön kuuluneet matkaajat yöpyivät. Siksi pappilassa oli ainakin yksi vierashuone, jota vanhan perinteen mukaan kutsuttiin piispanhuoneeksi. Korsnäsin pappilan piispanhuone on sisustettu uusrenessanssityyliin.

Huonekaluista ja tyylihistoriasta kiinnostuneille tiedoksi: pappilamuseon kalustus on ns. kertaustyylejä eli myöhäisempireä, uusrokokoota, uusrenessanssia ja uusbarokkia, jotka olivat suosittuja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kaikki salin huonekaluista ja verhotangoista aina kulmahyllyihin saakka on muotoiltu harkiten ja huolella. Osa huonekaluista on saatu lahjoituksena paikkakuntaan liittyneiltä pappissuvuilta, kun taas toiset on luovutettu käyttöön mm. Pohjanmaan museosta.