Museo Pohjanmaa

Sikurimuseo

cikoria9539
cikoria9880
cikoria9884
cikoria9902
cikoria9539
cikoria9880
cikoria9884
cikoria9902
Tiesitkö, että...
Sikuri on monivuotinen luonnonvarainen kasvi, joka kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Sillä on siniset kukat ja voimakas juuri, josta valmistetaan paahtamalla, jauhamalla ja höyryttämällä kahvinv ...
Sikuri on monivuotinen luonnonvarainen kasvi, joka kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Sillä on siniset kukat ja voimakas juuri, josta valmistetaan paahtamalla, jauhamalla ja höyryttämällä kahvinvahviketta.

Sikurimuseo on ainutlaatuisena säilynyt tehdasmiljöö Pietarsaaren Alholmassa. Siellä kävijä saa tuntuman entisajan tehdastyöstä ja pääsee perehtymään kahvin vahvikkeena käyttämän sikurin valmistukseen. Museokierroksen yhteydessä vierailijoille tarjotaan nykypäivän sikurikahvia. Museossa pääsee kesäisin nauttimaan myös taidenäyttelyistä ja muista tapahtumista.

Sikurimuseo on Suomen ainoa jälkipolville säilynyt sikuritehdas. Museoalueella on tehtaan lisäksi sikurimestarin talo, kesäkonttori ja makasiini. Ainoastaan sikurimuseo on yleisölle avoinna.

Vuorineuvos Wilhelm Schauman aloitti sikurin valmistuksen 1883 pienessä leivintuvassa Pietarsaaren keskustassa. Sikurin kysyntä oli vilkasta 1800-luvun lopulla, ja Schauman ryhtyi pian toiminnan laajentamiseen ja rakennutti tehtaan Pietarsaareen. Kilpailevia sikuritehtaita oli muun muassa Tampereella, mutta Schaumanin tehtaasta kasvoi jo muutamassa vuodessa Suomen suurin sikurinvalmistaja ja se tuotti 2/3 Suomen sikurista. Tulipalo tuhosi tehtaan 1892, mutta jo samana syksynä alettiin rakentaa uutta tehdasta Alholmaan sataman tuntumaan. Sen sijainti oli ihanteellinen, sillä raaka-aine, sikurijuuri, tuotiin meritse etupäässä Alankomaista.

Tuotteita myytiin kaikkialla Suomessa. Tehdas oli suurimmillaan vuonna 1903, jolloin sen 60 työntekijää valmistivat 1400 tonnia sikuria. Tehdas oli useimmiten käynnissä osan vuotta ja monet työläisistä olivat luotolaisia maanviljelijöitä niin miehiä kuin naisiakin. Tehdastyöläisten ja tehtaan tunnelmia on tallennettuina museon valokuvissa.

Useimmat tehtaan vanhoista koneista ovat säilyneet. Sikuri paahdettiin kaksivaiheisissa paahtouuneissa, jotka ovat edelleen jäljellä paahtohuoneessa. Sikuri jauhettiin ja pakattiin tötteröihin tötterökoneiden avulla. Oikean värin ja maun saamiseksi pakattuja sikuritötteröitä säilytettiin kaksi päivää kosteassa höyryhuoneessa, jonka lämpötila oli 60 astetta. Sen jälkeen ne pakattiin laatikkoihin lähetettäviksi eri puolille Suomea ja Venäjän puolellekin. Laatikkokone toimii edelleen. Myös alkuperäisiä tötterökääreitä on tallella.

Schaumanin menestys perustui osaltaan tyylikkäisiin pakkauksiin ja taitavaan markkinointiin esimerkiksi sikuriaiheisilla piirretyillä sarjakuvilla.

1950-luvulla sikurin aika oli ohitse. Tehtaassa yritettiin sikurin tilalle löytää uusia tuotteita ja alettiin mm. valmistaa paahdettuja suolapähkinöitä. Paahdetut suolapähkinät eivät kuitenkaan olleet kannattavia; samoin kävi 1960-1980-luvuilla lastuvillalevyjen ja lastuvillan valmistuksen. Lastuvillan tuotanto päättyi 1980.

Toinen museon höyryhuoneista on kunnostettu taidegalleriaksi, jossa pidetään taidenäyttelyitä. Museo ja sen pihapiiri ovat houkutelleet paikalle myös teattereita ja konsertteja. Heinäkuun Jaakonpäivillä museolla pidetään sikurisunnuntai lauluineen, ruonoineen ja muine ohjelmineen.