Museot A-Ö » Maalaiselämä ja käsityötaito » Västerhankmon kotiseututalo

Västerhankmon kotiseututalo keskittyy maanviljelykseen. Näytteillä on käyttöesineitä, maaviljelyskoneita ja -välineitä, esimerkiksi Hankmo-äes. Vanhat käsityöläisperinteet heräävät eloon työnäytöksissä ja vanhan mallin mukaan valmistetuissa esineissä.

Västerhankmo on vanhaa maanviljelysseutua, ja Hankmo-äes kehitettiin itse asiassa täällä. 1900-luvun vaihteessa kauranviljely nousi seudulla suosituksi. Rauta-auralla voitiin raivata uutta maata, johon tarvittiin tehokkaampia äkeitä. Taontataitoinen västerhankmolainen Johannes Sand kehitti lapioäkeen ja jätti vuonna 1910 siitä patenttihakemuksen. Äes tunnettiin Hankmo-äkeenä. Museossa on siitä useita kappaleita.

Västerhankmon kotiseututalon rakennus pystytettiin vuonna 1879 kansakouluksi, jossa oli koulusali, veistosali ja opettajan asunto sekä alakoulu ullakolla. Västerhankmon Osuuskauppa piti myöhemmin kauppaa talossa ja sen viereen rakennettiin kaupan varasto. Museo perustettiin 1990-luvun lopussa.

Museon kokoelmat koostuvat pääosin vanhoista käyttöesineistä. Muutamat uudet esineet on valmistettu vanhojen käsityöläisperinteiden mukaan, esimerkiksi virkatut liinat ja kaislanpunontatyöt. Kaislanpunonnalla on Västerhankmossa pitkät perinteet. Norrfjärdenin lahdessa kasvoi ja edelleen kasvaa runsaasti kaislaa.

Museon edustalla on näytteillä ainutlaatuinen ojituskone, joka oli omana aikanaan teknisesti edistyksellinen. ”Autodiggerin” rakensi vuonna 1912 Isak Wahlstedt, joka myöhemmin perusti konepajan Hankmoon. Kone kulki itse ja levitti samalla ojasta kaivamansa maan reunoille. Sillä pystyi ojittamaan 4 metriä ojaa minuutissa ja se sai valmista ojaa noin 2000 metriä päivässä.

Kylässä oli vielä 1920-luvulla käytössä useita tuulimyllyjä. Ainut enää jäljellä oleva on niin sanottu Oppstu-mylly, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Puumateriaali tuulimyllyä varten on vuosilta 1763-1772. Tuulimylly korjattiin vuonna 1828. Museo huolehtii myös vanhasta pajasta, jossa ensimmäinen Hankmo-äes valmistettiin.

Museo elävöittää entisaikojen askareita työnäytöksillä, joiden tekijät ovat pukeutuneet vanhan ajan vaatteisiin. Museon vuosittaisilla kotiseutupäivillä käynnistetään puimakone, kirnutaan voita ja esitellään kaislatöitä ja köydenpunontaa ja lisäksi paalujen teroitusta ja tukkien piiluamista voidaan esitellä. Tietenkin tarjolla on myös kahvia ja leivonnaisia.