Museo Pohjanmaa

Oravaisten koulumuseo Kimossa

kimoskolmuseum4713
kimoskolmuseum4648
kimoskolmuseum4659
kimoskolmuseum4690
kimoskolmuseum4713
kimoskolmuseum4648
kimoskolmuseum4659
kimoskolmuseum4690
Tiesitkö, että...
Yksi museon harvinaisuuksista on kotisairaanhoitolaatikko, joka sisältää kaikenlaisia instrumentteja ja hyödyllisiä apuvälineitä, kuten taulukon menneen ajan tavallisista ja epätavallisista sa ...
Yksi museon harvinaisuuksista on kotisairaanhoitolaatikko, joka sisältää kaikenlaisia instrumentteja ja hyödyllisiä apuvälineitä, kuten taulukon menneen ajan tavallisista ja epätavallisista sairauksista.

Oravaisten koulumuseossa esitellään seudun kouluhistoriaa vanhassa luokkahuoneessa, jonka seinät notkuvat kauniista kuvatauluista, vanhoista kirjoista ja mustavalkoisista luokkakuvista. Muut jännittävät esineet kertovat koulurakennuksen monipuolisesta käytöstä vuosien saatossa. Museo on avoinna Kimon ruukin päivänä, mutta museossa voi hyvin vierailla myös sopimuksen mukaan.

Oravaisten koulumuseo juontaa juurensa entiseen pikkulastenkouluun, jonka Oravaisten seurakunta käynnisti seudun yksityisten koulujen rinnalle. Alkuperäinen koulutupa sijaitsi Kyhrasbergetissä vain kivenheiton päässä nykyisestä koulumuseosta, ja tupaa käytettiin varta vasten kouluna jo vuonna 1877, mikä ei ollut niihin aikoihin yleistä. Seurakunta siirsi opetuksen Oravaisten kunnalle vuonna 1918, ja koulun nimeksi tuli Norra Kimos lägre folkskola (Pohjois-Kimon alakansakoulu). Nykyään museona toimiva koulutalo rakennettiin vuonna 1928, ja koulussa oli kaksi luokkaa ja yhteensä noin 15-20 oppilasta. Valitettavasti koulu lakkautettiin jo vuonna 1938 oppilaspulan takia.

Lakkautuksen jälkeen koulurakennusta käytettiin monenlaisiin tarkoituksiin. 1940-luvun alussa koulutalo oli kulkutautisairaala, sodan jälkeisinä vuosina 1944-1946 Karjalan evakkojen suomenkielinen koulu ja myöhemmin puutyökoulu 1950-luvun alussa. Uusi Bygdeförening (kotiseutuyhdistys) osti talon kunnalta 1950-luvun lopulla. Ajatuksena oli toimia kotiseudun viihtyvyyden ja kehityksen puolesta eri tavoin. Kotiseutuyhdistykseen kuuluvat myös Evangeliska Unga i Kimo (Kimon evankeliset nuoret) sekä Kimo norra Marthakrets (Kimon pohjoinen Marttapiiri).
1960-luvun alussa talossa pidettiin pyhäkoulua ja Marttayhdistys järjesti ompelu-, kudonta- ja leivontakursseja. Yhtä kylän suurista mankeleista säilytettiin koululla 1960-1970-luvuilla.

Aiemmin opettajattaren asuntona toimineessa tilassa säilytetään martta-astiastoa ja perinteistä juhla-astiastoa. Kylän juhla-astiastoa sai vuokrata edulliseen hintaan, jos omat kahvikupit, kermanekat tai liemikulhot eivät riittäneet suunniteltuun juhlatilaisuuteen. Jos astiastosta meni jotain rikki, se korvattiin omilla astioilla. Tällä tavoin astiasto saattoi muuttua hyvinkin kirjavaksi monen vuoden käytön jälkeen. Astiastoa säilytettiin koululla, koska se toimi ennen vanhaan eräänlaisena kokoontumispaikkana.

Kouluhuoneessa on yksi museon helmistä: suuri ja kaunis kokoelma erilaisia kuvatauluja, joiden aiheina ovat käsityöt, ammatit, historia, uskonto, luonto ja aakkoset. Museon kokoelma koostuu suurilta osin seudun lakkautetuilta kyläkouluilta saaduista esineistä. Astu menneeseen aikaan tutkiskelemalla vanhoja koulukuvia, joissa jokainen oppilas on nimetty, tai anna vanhojen muistojen herätä henkiin kiiltokuvien ja muistovärssykirjojen tai vuoden 1968 koulun ruokalistan myötä. Oravaisissa alettiin jo varhain tarjota ilmaisia kouluaterioita: jo 1920-luvulla lapsille tarjottiin ilmaista kouluruokaa Oravaisissa, kun taas muissa kunnan kouluissa kouluruokailu otettiin käyttöön vasta vuonna 1943.